Váldit fidnoohppiid fitnodahkii lea oiddolaš sihke servvodahkii ja doaimmahahkii.
Addá eanet nuoraide vejolaš váldit fágareive, ja dan bokte nannet iežas suorggi boahtte áiggi, ja maiddái váikkuhit joatkevaš fágalaš ođastusa bargiid gaska.
Ozat ná
Lea vejolaš ohcat šaddat dohkálaš oahpofitnodahkan guovtti vuogi mielde:
- Ohcat šaddat dohkálaš oahppofitnodat muhtin oahpahuskantuvrra bokte
- Ohcat šaddat dohkálaš sierra oahppofitnodahkan
Ná ozat oahpahuskantuvrra bokte
Válde oktavuođa muhtin oahpahuskantuvrrain mii fállá oahppu din fágasuorggis. Oahpahuskantuvra váldá badjelassii ohcanproseassa šaddat oahppofitnodahkan.
Oahpahuskantuvra lea oktavuođalađas gaskal fitnodaga, fitnooahppi ja fylkkagieldda.
Oahpahuskantuvra váldá badjelassii hálddahuslaš doaimmaid go lea fitnooahppi fitnodagas, ja dahká háhkama, oahpahusa kvalitehtasihkkarastima ja oassálastá čuovvoleami- ja árvvoštallančoahkkimiidda.
Gávnna iežat oahpahuskantuvrra dás
Ná ozat šaddat sierra oahppofitnodahkan
Proseassa šaddat dohkálaš sierra oahppofitnodahkan lea veahá eanet gáibideaddji, ja ohcamuš galgá fitnooahppolávdegoddái dohkkehuvvot ovdal go fylkkagielda sáhttá dohkkehit din šaddamis sierra oahppofitnodahkan.
Ovdal go meannudat ohcamuša dohkkehuvvot sierra oahppofitnodahkan ferte sádde dáid:
- Ohcanskovi
- Dohkkehahtti duođaštus fágalaš jođiheaddjis (dohkkehahtti duođaštus lea fága- dahje sváinnasreivve, duođaštus alit oahppu dahje bargoduođaštus bargoaddis mas goit lea 5 jagi áššáiguoskevaš bargohárjáneapmi).
- Siskkáldas oahpahus guoskevaš oahppofágain dahje Máhttolokten 2020 (ML20). Geahča gustovaš oahppoplánaid dás.
Čilgehus siskkáldas kvalitehtasihkarastinsystema. Geahča bienalaš dieđuid vuolábealde.
Čilgehus fitnooahppi čuovvoleapmi fitnodagas:
- Guđe dábit leat dis váldit vuostá ođđa fitnooahppi?
- Mo lea fitnooahppi sihkkarvuohta váldun vuhtii fitnodagas?
- Geainna sáhttá fitnooahppi váldit oktavuođa jus čuožžilit hástalusat oahppodilálašvuođas?
- Mo galgá fitnooahppi duođaštit oahppu?
- Geas lea hálddahuslaš ovddasvástádus fitnooahppái, nu go čállit oahpposoahpamuša, čađahit jahkebealeárvvoštallama, dieđihit fága- ja sváinnasreivii ja vel eanet.
Duođaštus ahte dis leat dárbbašlaš bargobiergasat ja buvtta addit oahppofága oahppu, vástit dáid gažaldagaide:
- Duhtadit go bargobihtát oahppoplána gelbbolašvuođamihttuid?
- Guđe doaimmat leat dis loktet fágalaš jođiheaddji ja bagadeaddji gelbbolašvuođa?
Finnmárku
Dáppe gávnnat digitála ohcanskovi mo šaddat dohkálaš sierra oahppofitnodat.
Troms
Buot duođaštusaid sáddet fylkkagildii eDialoga bokte.
Eanet dieđut
Oahppofitnodaga galgá ovddidit siskkáldas oahpahus plána, vrd. Oahpahusláhka §4-4. Siskkáldas oahpahus plánas galgá leat vuolggasadji fitnodaga bargguid ektui ja árvvoštallat mo dat oktiivástidit oahppoplána gelbbolašvuođamihttuid. Fitnooahppi berre oaččut bargat bargguid mat buoremusat gokčet oahppoplána gelbbolašvuođamihttuid.
Ulbmil plánain lea:
- čájehit oktavuođa gaskal oahppoplána gelbbolašvuođamihttuid ja fitnodaga bargguid.
- addit vejolašvuođa fitnooahppái ja oahppokandidáhtii seaguhit iežas ja čuovvut mielde iežas oahppu ektui.
- jus vejolaš, áigemeari bidjat oahpaheami čađaheapmái, jahkebealságastallamii ja árvvoštallanságastallamii, kurssaide, geahččalemiide jna.
- váikkuhit vai oahppoáigi lea vuordevaš ja systemalaš fitnooahppái/oahppokandidáhtii ja fitnodahkii.
Geahča gustovaš oahppoplánaid dás
Romssas fertet oahppofitnodaga fágalaš jođiheaddji čađahit oahppokursa ođđa oahppofitnodagaide ja čoahkkaneami beaivekursa. Finnmárkkus ferte fágalaš jođiheaddji oahppofitnodagas čađahit čoahkkaneami ođđa oahppofitnodagaid beaivekursa.
Ávžžuhat maiddái čađahit Oahppodirektoráhta “ođđa oahppoplánat oahppofitnodagaide” gelbbolašvuođapáhka. Kurssain fágalaš jođiheaddji čađaha oahppofitnodaga doaibmamušaid ja ovddasvástádusa, lea erenomáš fokus fágalaš jođiheaddji rollii.
Dáppe gávnnat eanet dieđuid fágalaš jođiheaddji kurssaid birra
Oahppu duođaštuvvo dađistaga fitnooahppi oahppogearddis ja čoahkkáigeassu geavahuvvo vuođđun geatnegahtton jahkebealárvvoštallamis. Sáhttá leat veahkkin fitnooahppái duođaštit iežas fitnooahppibarggu ja iežas gelbbolašvuohta oahppat iežas bargguin maŋŋel. Ovdamearka dihte duođašteami fágalaš ságastallamiin ja ahte dus galgá leat vejolašvuohta árvvoštallat barggu fágalaš kvaliteahtta ja fitnooahppi gelbbolašvuođa (ovdamearka dihte govva duođašteapmi).
Jahkebealeárvvoštallan galgá čađahuvvot ovttas fitnooahppin dahje oahppokandidáhtain. Jahkebealeárvvoštallan lea oassi dađistaga árvvoštallamis, muhto maiddái lunddolaš bisáneapmi oahpahusas.
Árvvoštallan galgá sihkkarastit fitnooahppái dieđuid man guhkás sii leat ollen das maid sii galget leat oahppan oahppoáiggis ja leat go oahppoplána ja oahppofitnodaga siskkáldas oahpahus plána gelbbolašvuođamihtut mielde.
Dáppe gávnnat dehálaš oahppofitnodagaid skoviid (Finnmárku)
Dáppe gávnnat dehálaš oahppofitnodagaid skoviid (Romsa)
Jahkásaš dieđiheapmi fylkkagildii fitnoohppiid, oahppokandidáhtaid dahje fágareive-barggus kandidáhtaid oahpahusa birra. Fága jođiheaddji oažžu e-poastta masa vástida jahkásaš dieđihemiid.
Ávžžuhat maiddái vástidit oahppofitnodatiskosa, váikkuhit vai oahpahusa kvaliteahtta nannejuvvo.
Fylkkagielddas lea ruhtadeamiovddasvástádus buot oahpposoahpamušain, oahpahussoahpamušain ja fágareive barggus soahpamušain (gusto sidjiide geat ásset fylkkagielddas).
Doarjja máksu guktii jahkái dohkálaš oahppofitnodagaide.
Loga eanet doarjjaortnega birra dás
Loga eanet fitnoohppiid čuovvoleami ovddasvástádusa birra Oahppodirektoráhta neahttasiiddus.
Válde oktavuođa Oahpahus fitnodagas juhkosiin, oppleringibedrift@tffk.no.